16.3.08

Virallinen esittäytyminen tulee tässä; Asun aviomieheni ( naimisissa vuodesta 2005 ) ja kolmen koiramme kanssa maaseudulla, mutta kuitenkin taajamassa. Mies töissä ja minä opiskelen. Omaa ( eli pankin ) rivitalokolmiota asutetaan. Kaikki olisi valmista vauvaa varten; farmariautokin omistetaan.

Illan yksinäisinä tunteina surffailin vauvablogeja lukemassa ja päätin sitten itsekin alkaa purkamaan ajatuksiani kirjoittamalla. Olen siis jo 28 - vuotias nainen ja olin jo päättänyt olla koskaan tekemättä lapsia, älkää kysykö miksi.. Viime kesänä kuitenkin alkoi pikkuhiljaa kytemään päässä ajatus, että oma jälkeläinen olisi ihan kiva, liekö biologisen kellon ansiota nämä ajatukset? Miehen kanssa asiaa on pohdittu reilut puoli vuotta ja nyt tehtiin sitten lopullinen päätös eli pillerit pois kaksi viikkoa sitten. Opiskelut ovat kyllä kesken, mutta tutkintoja on jo parikin alla ja työelämää nähty, ettei mahdollinen opiskelujen keskeytyminen ole maailmanloppu. Valmistuminen on/olisi 2009, saas nähdä miten käy :)

Pillereiden lopettamisen jälkeen pari kertaa jo vaakamamboa harrasteltu ja ilman ehkäisyä, vaikkakin tarkoitus ei ollut ihan heti alkaa tositoimiin johtuen siitä, että meillä on tulossa kesäkuussa Kreetan reissu ja haluaisin lomaa viettää ilman pahoinvointeja yms.. Noh jokatapauksessa, Patentex ovalit jäivät siinä hötäkässä laatikkoon ja taitavatpa jäädä vastakin, sillä suunnitelmallinen seksi ei ota onnistuakseen. Ja nyt kun ajattelee, niin mitäpä se haittaisi vaikka raskaaksi tulisikin ennen matkalle lähtöä, eipähän tarvitsisi itseään väkisellä rääkätä rantakuntoon, vaan vatsa saisi rauhassa pömpöttää :)